Äidilleni, rakkaudella

Minä kasvoin, mutta sinä et koskaan lakannut tekemästä eväitä. Lukion toisella piilotin potkiaisissa sinun leipomia pikkupitsoja muilta, sillä ne aiheuttivat kateutta ja nälkää. Toit minulle seuraavana aamunakin eväitä, kun krapulassa vastasin olevani hengissä, mutta nälkäinen.

Tyttösen nakkilalainen savulohikakku

Voileipäkakku on klassinen herkku, jota on ihan liian harvoin missään tarjolla. Kevään juhliin se sopii vallan mainiosti, vaikka juhlat ovatkin perhepiirissä nykytilanteen vallitessa. Äitienpäiväksi nakkilalaista savulohikakkua? Monet jännittävät voileipäkakun rakentamista turhaan. Kun täyte on herkullinen ja kostuttaminen suoritetaan reippain ottein, on riskit epäonnistumiseen minimoitu. Niin yksinkertaista! Oma voileipäkakkuni päätähtenä on lämminsavulohi, joka saa raikkautta rinnalleenJatka lukemista ”Tyttösen nakkilalainen savulohikakku”

Totuus lastensynttäreistä

Kirotut kaverisynttärit. Koti täynnä vieraita lapsia, jotka syövät synttäriherkkuja. Kaikkialla. Meillä syödään pöydän ääressä, eikä meillä napsita. Jos tekee mieli juosta, voi mennä ulos. Sohvalla istutaan, eikä kiipeillä. Ei ole vaikeaa päätellä, miksi olen saanut läheisiltäni natsimutsin leiman. En kuitenkaan ole niin sydämetön, että kieltäisin kaverisynttärit. Valitettavasti opiskelujen myötä kuihtunut pörssini ei myöskään sallinut synttäreidenJatka lukemista ”Totuus lastensynttäreistä”

Holy shit – Happy Hamlet

Sitä ei uskoisi millaisen jäljen yksi viikko voi ihmiseen jättää. Ei ennen, kun sen on itse kokenut. Jos ikinäkään ajattelit ansaitsevasi jotain, varaa itsellesi paikka Happy Hamletista. Nyt. Heti. Vuosi sitten näihin aikoihin päädyin nettisurffailun seurauksena jälleen Happy Hamletin sivuille. Kyseinen paikka Ranskan Toulousessa tarjosi elokuussa ruoka & valokuvaus -retriittiä kaikkien muiden ihanien retriittien lisäksi.Jatka lukemista ”Holy shit – Happy Hamlet”

En osaa enkä opi ikinä

Olen kuullut tarinan äidin kertomana todella monta kertaa. Tarinan siitä, kuinka hienoa oli tulla mökkityömaalta viikonlopun jälkeen kotiin ja hellalla odotti jauhelihakeittoa. Meidän Tainan tekemää! Ei olisi meidän Tainasta uskonut. Voitte ihan kuvitella tästä kannustuksen määrästä, että kuinka paljon aikaa kulutin lapsuudenkotimme keittiössä. Tasan sen verran, mitä mikrossa pullan lämmittäminen kesti. Kaikki pidempiaikainen hengailu saiJatka lukemista ”En osaa enkä opi ikinä”

Lyhyenä hetkenä

Puolikuivia tarinoita ruoasta, reissuista ja vähän rakkaudestakin.

Design a site like this with WordPress.com
Aloitus