Minä kasvoin, mutta sinä et koskaan lakannut tekemästä eväitä. Lukion toisella piilotin potkiaisissa sinun leipomia pikkupitsoja muilta, sillä ne aiheuttivat kateutta ja nälkää. Toit minulle seuraavana aamunakin eväitä, kun krapulassa vastasin olevani hengissä, mutta nälkäinen.
Kirjoittaja-arkisto:syotsilti
Tyttösen nakkilalainen savulohikakku
Voileipäkakku on klassinen herkku, jota on ihan liian harvoin missään tarjolla. Kevään juhliin se sopii vallan mainiosti, vaikka juhlat ovatkin perhepiirissä nykytilanteen vallitessa. Äitienpäiväksi nakkilalaista savulohikakkua? Monet jännittävät voileipäkakun rakentamista turhaan. Kun täyte on herkullinen ja kostuttaminen suoritetaan reippain ottein, on riskit epäonnistumiseen minimoitu. Niin yksinkertaista! Oma voileipäkakkuni päätähtenä on lämminsavulohi, joka saa raikkautta rinnalleenJatka lukemista ”Tyttösen nakkilalainen savulohikakku”
Totuus lastensynttäreistä
Kirotut kaverisynttärit. Koti täynnä vieraita lapsia, jotka syövät synttäriherkkuja. Kaikkialla. Meillä syödään pöydän ääressä, eikä meillä napsita. Jos tekee mieli juosta, voi mennä ulos. Sohvalla istutaan, eikä kiipeillä. Ei ole vaikeaa päätellä, miksi olen saanut läheisiltäni natsimutsin leiman. En kuitenkaan ole niin sydämetön, että kieltäisin kaverisynttärit. Valitettavasti opiskelujen myötä kuihtunut pörssini ei myöskään sallinut synttäreidenJatka lukemista ”Totuus lastensynttäreistä”
Vieläkö on villihevosia?
Omalta mukavuusalueeltaan poistuminen tuo aina mukanaan elämyksiä, joskus jopa unohtumattomia ja elämää muuttavia.
Pitkästä aikaa!
Yli kymmenen vuotta sitten innostuin leipomaan ihan tosissani. Piinasin kavereita kahvipöytäkutsuilla tiuhaan tahtiin, sillä kastettavaa riitti. Haaveilin leipuri-kondiittorin urasta ja aloitin myös kirjoittamaan blogia. Taikinatainan blogi kaatui kuitenkin lyhyen alkunsa jälkeen palvelimen mukana ja samaan viemäriin taisi valua myös urahaaveet. Olen välillä vähän ihmetellytkin sitä, että miksi en leivo enää niin paljoa kuin silloin, silläJatka lukemista ”Pitkästä aikaa!”
Holy shit – Happy Hamlet
Sitä ei uskoisi millaisen jäljen yksi viikko voi ihmiseen jättää. Ei ennen, kun sen on itse kokenut. Jos ikinäkään ajattelit ansaitsevasi jotain, varaa itsellesi paikka Happy Hamletista. Nyt. Heti. Vuosi sitten näihin aikoihin päädyin nettisurffailun seurauksena jälleen Happy Hamletin sivuille. Kyseinen paikka Ranskan Toulousessa tarjosi elokuussa ruoka & valokuvaus -retriittiä kaikkien muiden ihanien retriittien lisäksi.Jatka lukemista ”Holy shit – Happy Hamlet”
Oma suosikkiresepti: Banaanilätyt
”Tähän reseptiin voit käyttää ne kaikista tummimmat ja rumimmat banaanit. Jos et kuitenkaan malta odottaa niiden kypsymistä, onnistuu homma niillä kauniin keltaisillakin. Resepti on siitä ihana, että sillä voi paistaa lätyt, pannarin tai vaikka vohveleita, kaikki siis täsmälleen samalla taikinalla.”
Pitkät jäähyväiset
Kärsin itse harvoin yksinäisyydestä, mutta silloin kun kärsin, se on raastavaa. Meistä jokaisella pitäisi olla mahdollisuus syödä jonkun kanssa.
Draamaa jääkaapissa
En harrasta mielestäni tarpeeksi foodpreppailua. Siis ruoan etukäteisvalmisteluja. Minun pitäisi harrastaa sitä enemmän, koska olen äiti, opiskelija, töissä, parisuhteessa ja vielä kaiken kukkuraksi wannabe-jumppailija. Tahtotilassani myös syön kohtuuhyvin. ”Meal prepping eli kotoisammin preppaus voi olla pelkkää vihannesten kuorimista etukäteen, riisin, vihannesten ja lihan valmistamista useammaksi päiväksi kerrallaan ja niiden annostelua säilytysrasioihin koko viikoksi.” Olen itseJatka lukemista ”Draamaa jääkaapissa”
Mustapapu-tortillavuoka ja valemaitokastike
Laitoin papuja likoamaan, koska ensin Vaimomatskuu teki niin, sitten Hanna ja vielä perässä Pia. Jos tästä oli tulossa joku suuri somevillitys, en halunnut jäädä siitä paitsi!
Syöt silti 