Äidilleni, rakkaudella

Minä kasvoin, mutta sinä et koskaan lakannut tekemästä eväitä. Lukion toisella piilotin potkiaisissa sinun leipomia pikkupitsoja muilta, sillä ne aiheuttivat kateutta ja nälkää. Toit minulle seuraavana aamunakin eväitä, kun krapulassa vastasin olevani hengissä, mutta nälkäinen.

Lyhyenä hetkenä

Puolikuivia tarinoita ruoasta, reissuista ja vähän rakkaudestakin.

Design a site like this with WordPress.com
Aloitus